ylavalikko

Alkuvuoden 2017 näkymä Sote-uudistukseen

30.01.2017

Eduskunnalle on määrä antaa ns. Sote-lait tulevan kevään aikana, jonka jälkeen ne lähtevät maakuntiin lausuntokierrokselle ja edelleen korjattavaksi. Voimaan lait astuvat vuoden 2019 alusta, joten aikaa ei ole hukattavaksi.

Uudistuksen ytimessä on huolestuttava Sote-menojen kasvu: nykymenolla vuonna 2029 menot olisivat 29 miljardia €: a. Tavoite on, että ne olisivat n. 3 miljardia €:a pienemmät (STM). Alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin mukaan ”Sote-uudistus on välttämätön ja olisi pitänyt tehdä ajat sitten”.

”Tavoite on kova, kun siihen on kytketty myös valinnanvapaus, mutta mahdollinen”, Pöysti toteaa. Hoitotapojen ja käytäntöjen tulee muuttua. Oikea aikainen apu ja hoito ovat avainsanoja, jolla estetään kalliimmat hoidot esim. erikoissairaanhoidossa tai laitoshoidossa. Erityinen huomio tulee kiinnittää lasten-ja nuorten tehokkaaseen avopalveluun ja oikea-aikaisuuteen (matalan kynnyksen tukipalvelut perheille, hyvä psykiatrinen avopalvelu) ja vanhustenhoidon tehokkaaseen kotihoitoon (vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen, kotipalvelu, ravitsemus ym.). Pöysti toteaakin, että ”tiukkaa tekee” (HS 16.1.17).

Koko uudistuksen ydin on parantaa ja vahvistaa perusterveydenhuoltoa, joka on päässyt rapautumaan menneinä vuosikymmeninä. Tulevassa on tarkoitus muuttaa ne järjestelmän ytimeksi, ”Sote-keskuksiksi”. Tämä tarkoittaa myös reilua voimavarojen siirtoa perusterveydenhuoltoon. Jo edeltä on selvinnyt, että voimavaroja ei kokonaisuuteen ole lisättävissä. Pöysti toteaakin: ”Voimavarat otetaan erikoissairaanhoidosta. Järjestelmämme on sairaalavetoinen ja kustannusten nousu siellä on ollut kasvava”.

Kainuussa edellä mainittu ajatus on jo toteutumassa. Aivan äsken keskussairaalastamme on vähennetty vuodeosastopaikkoja. Niiden myötä henkilökuntaa on siirtynyt avohoitoon, toki tekemään erikoissairaanhoidon tasoista työtä, mutta avopuolella ja kotona. Uusi keskussairaalamme sai rakennusluvan mm. siitä syystä, että paikkaluku on huomattavasti pienempi kuin nykyisin ja oli otettu tehokkaasti huomioon henkilökunnan käyttö em. Pöystin näkökulman mukaan (Suomen pienin keskussairaala).

Kovaa keskustelua aiheuttanut valinnanvapaus on kuuma peruna Sote-lakeja sorvatessa. Huolestumista on aiheuttanut mm., että markkinoille ilmaantuu kansainvälisiä terveysyrityksiä, jotka siirtävät voitot verottajamme ulkopuolelle veroparatiisiyhtiöihin. ”Valinnanvapauden piirissä oleville yrityksille tulee lakiin kirjattu yhteiskuntavastuu. Sote-keskuksia perustavien yritysten täytyy julkistaa tiedot, mihin maahan ja kuinka paljon ne maksavat veroja”, Pöysti sanoo. Toinen kontrolloiva laki, jota on luvattu sovellettavaksi, on julkisuuslaki. Tämä laki jättää julkisen kontrollin ulkopuolelle liikesalaisuudet. Pöystin mukaan ”kaikki yksityiskohdat eivät loksahda paikolleen vielä 2019. Moni asia asettuisi kohdalleen vasta käytännön kautta tulevina vuosina”.

Sote-keskusten rahoitus on avainkysymys. Ainakaan alkuvaiheessa maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Raha tulisi suoraan valtion budjetista. Nousuvauhti ei saisi olla 0.9%/vuosi enempää. Tämä periaate voi olla jopa perustuslain vastainen. Rahanjaossa noudatetaan ainakin seuraavaa: vanhuksista ja lapsista tulee suurempi summa kuin työikäisitä, työttömistä enemmän kuin työllisistä, myös väestön yleinen sairastavuus vaikuttaa lisäävästi jaettavaan rahasummaan. Myös hyvät hoitotulokset ovat rahanjaossa kannustimena.
Lähteet: STM, THL, HS16.1.2017

Pertti Varimo sd, Kajaanin kaupungin valtuuston ja Sote-valtuuston I vpj

Ei kommentteja.

Vastaa