ylavalikko

Hyte – Mikä?

06.03.2017

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli HYTE on kunnan tehtäviä jo vanhastaan, Kuntalaki 1§ ja 37§, Perustuslaki 19§. Tämä tehtävä korostuu uudessa maakuntauudistuksessa. Uudet kunnanvaltuustot joutuvat perehtymään HYTE-kysymyksiin uudella, syvällisemmällä tavalla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä (HYTE:llä) pyritään kaventamaan väestöryhmien hyvinvoinnin- ja terveyden eroja, vahvistetaan mielenterveyttä ja pyritään ehkäisemään sairauksia, tapaturmia sekä syrjäytymistä, että osattomuutta. HYTE velvoittaa kaikkia hallinnonaloja vaikuttamaan hyvinvoinnin ja terveyden taustatekijöihin ja ohjaamaan voimavarat suunnitelmallisesti.

Järjestämislain 7§ velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia väestöryhmittäin; raportoimaan valtuustolle kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä vuosittain; laatimaan valtuustolle kerran valtuustokaudella hyvinvointiraportin; asettamaan tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnille ja terveydelle tulevaisuuteen; nimittämään vastuutahot HYTE-toimintaan; tekemään yhteistyötä maakunnan ja muiden kunnassa toimivien HYTE-toimijoiden kanssa.

Kuntien ja maakuntien HYTE-toimintaa suunnitellaan vauhditettavan kannusteilla. Kannusteita ovat esimerkiksi kansansairauksien ehkäisy, ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen, tapaturmien vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy, työllistymisen edistäminen. Maakuntien ja kuntien tulee toimia hyvässä yhteistyössä. Suunnitelmien mukaan kannustinjärjestelmää sovelletaan vuodesta 2022 lähtien. Maakunnille olisi jaossa laskennallisesti 170 milj.€: a ja kunnille 57 milj.€: a onnistuneeseen HYTE-toimintaan. Tämä tarkoittaa enimmillään 12.2 €: a ja vähimmillään 6.0 €: a per asukas. Nämä sisältyisivät yleiseen valtionosuuteen kunnille ja maakunnille.

Toimintaa kuvaavia lisäosan indikaattoreita on 29 kpl:ta: peruskoulut 10, liikunta 10 ja kuntajohto 9.

Kuntien HYTE-toiminnan lisäosan indikaattoreita ovat mm.: 8.ja 9. luokkalaisten kokema terveydentila %:na; 8. ja 9. luokkalaisten päivittäinen tupakointi %:na; ylipaino 8.ja 9. luokkalaisilla %:na; koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 vuotiaat; toimeentulotukea saavat 25-64 vuotiaat; työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 25-64 vuotiaat; kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot yli 65 vuotiailla.

Kainuussa on jo tehty runsaasti edellä kuvattua HYTE-toimintaa:

Sotkamossa on usean vuoden toiminut Liikaha-projekti Jani Komulaisen ja Jyväskylän yliopiston vetämänä. Jani Komulainen kiinnitti huomiota lasten ja nuorten liikunnan vähenemiseen ja ylipainon muodostumiseen. Projekti on edennyt ansiokkaasti.

Pulinapöksä-tarinan taikaa lapsiperheille Suomussalmen kirjastopalvelut. Tarkoituksena juurruttaa lukutuokioita koko perheen yhdessäolon muotona ja tuoda kirjastopalvelut osaksi lapsiperheiden arkea.

Nuorisotyö hyvinvoinnin edistäjänä – Kuhmolaisen nuoren video ja starttipaja. Taustalla uusi nuorisolaki (2§, 2017). Pyritään edistämään nuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa nuorten kasvu-ja elinoloja.

Yhteisöllisyys Ristijärven kunnassa – Senioripitäjässä. Kuntastrategia: Ristijärvi 2035; hyvän iän kunta Kainuun sydämessä tukevasti graniittiperustalla; pidetään lähimmäisestä huolta, tarjotaan turvaa ja apua sekä yhdessä tekemisen riemua.

Hyvä mehtäkaveri – toimintamalli, Kamk ja THL. Miehet eivät aina huolehdi terveydestään. Suomalainen mies kuolee nuorempana kuin suomalainen nainen. Mukana metsästysseuroja. Puheeksi ottaminen mehtuu – kaverin kanssa. Jopa itsemurhavaaran tunnistaminen on mahdollinen ja ohjaaminen hoidon piiriin.

Edellä kuvatut teesit antavat nyt ensimmäisen kerran mahdollisuuden todelliseen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Valtio vieläpä tukee ennaltaehkäisyä eikä voimavaroista tarvitse taistella perus- ja erikoissairaanhoidon kanssa. Viisaasti ja oikein toimimalla voidaan estää paitsi sairastuminen, syrjäytyminen tai tapaturma, mutta myös säästää selvää rahaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon kustannuksista. Myös ihmisen henkilökohtainen elämä on hyvinvoipana mielekästä ja elämisen arvoista.

On nähty kannanottoja, ettei kuntavaalien jälkeisissä kunnissa valtuutettujen ”valta” olisi entinen, kun Sote-toiminta siirtyy maakunnille. Soten mukana menee budjeteista vähintään puolet ja verotuloista reilut 12%. Yllä esitetyillä teeseillä voidaan nähdä uusien ja entistä vaativimpien tehtävien astumista valtuutettujen pöydille. Kunnanvaltuutetuilla on siis edelleen ”valtaa”, joka jaetaan huhtikuun 9. päivä.

Lähteet: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivät 13.-14.10.2016 Kajaani, VM, STM, THL

Pertti Varimo, Kajaanin kaupunginvaltuuston ja Kainuun Soten I vpj, (sd)

Ei kommentteja.

Vastaa