ylavalikko

Koulutuksellinen eriarvoistuminen on koko Suomen haaste

23.11.2016

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila kiinnitti marraskuun alussa huomiota siihen, että joka kahdeksas suomalainen poika ei osaa lukea. Lukutaidottomuus koskee niin kanta- kuin maahanmuuttajaväestöäkin. Lukutaidottomuus kasaantuu erityisesti huono-osaisimpiin perheisiin. Kurttilan mukaan näillä pojilla lukutaito saattaa riittää peruskoulun läpäisyyn, mutta ei toiselle asteelle eli ammattikouluun ja lukioon. Näillä pojilla olisi tilaa siinä työelämässä, joka Suomessa oli 50 vuotta sitten, mutta ei ole enää.

Neuvola, varhaiskasvatus, peruskoulu, toinen aste ja lopulta korkea aste muodostavat ketjun, jonka kaikkien linkkien on oltava ehjiä. Mikäli jokin näistä ketjuista murtuu, rapautuu koko järjestelmän toimivuus. Jos teini ei osaa lukea peruskoulun jälkeen, takamatka muihin on jo kasvanut liian suureksi, jotta sen voi kuroa umpeen lukiossa tai ammattikoulussa.

Tutkimustieto osoittaa, että vähän koulutettujen vanhempien lapset eivät hakeudu korkeakouluihin yhtä todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. Vanhempien omat valinnat eivät saa rajoittaa seuraavan sukupolven mahdollisuuksia. Edellä kuvattu lukutaidottomuus kertoo siitä, että koulutuksellinen eriarvoistuminen on Suomessa vahvistunut. Koulutusjärjestelmä ei enää kykene nostamaan huonommista sosioekonomisista taustoista tulevia tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta. Tämän sosiaalisen kierron heikentyminen on vakava haaste, johon koko Suomen on yhdessä vastattava.

Isommissa kaupungeissa koulujen väliset erot ovat kasvussa. Vastaavasti maaseudun ja kaupunkien koululaitosten välillä on nähtävissä laatueroja. Tämä on seurausta niin kaupunkien sisäisestä alueellisesta eriytymisestä kuin maaseuduista kaupunkeihin kohdistuvasta muuttoliikkeestä.

Nämä haasteet ovat muutostekijöitä, jotka sivuutettuna johtavat peruskoulun rapautumiseen ja eriarvoisuuden kasvuun Suomessa. Toimintaympäristöltään haasteellisten koulujen tukemista ja perusopetuksen laadun kehittämistä tulee jatkaa kaikin eri keinoin. Peruskoulujen eriytymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Kaikkien panostusten on tähdättävä siihen, että jokainen peruskoulun päättävä nuori nähdään potentiaalisena tulevaisuuden korkeakoulutettuna, eikä häiriötekijänä, josta päästään eroon oppivelvollisuuden päätyttyä.

Perusasteen päättävien paikka ei ole kotona syrjäytyneenä. Lähtökohtana täytyy olla se, että kaikille nuorille taataan vähintään toisen asteen tutkinto. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen, eräänlaisesta koulutustakuusta. Opiskelun jatkaminen toisella asteella tulee olla kaikkien perusasteen päättävien nuorten oikeus.

Antti Rinne
SDP:n puheenjohtaja

Ei kommentteja.

Vastaa